(Karolina Erikkson)

nukuttaa

sinä pöliset
ja sanasi haihtuvat ilmaan kuin lukemattomat pölyhiukkaset
en saa niistä enää otetta
kun vaivun uneen

sarjassa lempitaiteilijoitani

(http://www.saralundberg.se/)

luukusta lukaali

voi meidän ihanaa kotia, se on siisti! ystäväni mama ja pippi tulivat illalla tänne siivous-kylään, ja parin tunnin pyörremyrskyn jälkeen luukusta tuli lukaali ;) ihmeellisiä ystäviä on Jumala meille suonut! nyt minun pitäisi oikeastaan olla jo nukkumassa, huomenna on taas aikainen töihinlähtö. viikonloppu meni pitkälti lepäillessä sohvalla, ja hyvä niin. välillä täytyy kerätä voimia, ettei ne lopu kesken.

5/08

se että on tämä epävarmuus
kuin kapea penkki linja-autossa kun ei tahdo jalkojen koskettavan vieressä istuvaa
kun muistan sanat mutta en sitä mitä ne merkitsevät
se että huuleni värisevät kun yritän puhua
se että haluaisin olla alasti edessäsi mutta pelkoni ei anna lupaa





Muistat kai kuinka oltiin onnellisia
niin kuin lapset ja lapsia me kai oltiinkin
sinä kävelit edelläni ja kerroit kuinka meidän pitäisi tehdä kaikki
koko meidän elämämme sinä tiesit valmiiksi
ja minä olin hiljaa.
enkä olisi koskaan tahtonut kadota sinulta
mutta näin minulle kävi ja nykyään olen naimisissa

kahvihuoneessa hoitajien silmissä elämä.
he ovat koko naisia.
minä aina vain se pieni ujo tyttö.

ihania

Audrey Kawasakin maalauksia

huh

olipa pitkä päivä, ja huomenna taas töihin aamuseitsemäksi. voi tätä elämää. tuli muuten mieleen tuosta, että kun olimme jonkin aikaa sitten Jipun konsertissa hieman herkissä tunnelmissa, niin pelkkä kappaleen nimi (en ollut koskaan kuullut koko kappaletta) sai minut kyyneliin: en osaa elää.


olen parin päivän aikana työharjoittelussa tehnyt monia asioita ensimmäistä kertaa elämässäni. onnistunut ja epäonnistunut. jokainen päivä tuntuu haasteelta. mutta nautin niistä päivistä, jolloin riittää kiirettä ja tekemistä, koska silloin aikaa juoksee eteenpäin nopeaan tahtiin. kuten tänä iltana, kun vastuullani oli kolme potilasta, jonkalaisia en ole aikaisemmin hoitanut. ainakin omasta mielestäni suoriuduin kohtuullisesti, lukuunottamatta sinertävää peukaloani, johon onnistuin tyrkkäämään (onneksi puhtaan) neulan, joka oli matkalla jonnekin aivan muualle. no,tekevälle sattuu.


kisu on iloinen, kun tulin kotiin ja annoin sille muikkuja. se jopa varasti pöydältä yhden ruodon, hassu. aterian jälkeen se lipoi tyytyväisenä huuliaan ja asettui syliini rapsuteltavaksi. pieni kissa ei paljoa vaadi tullakseen onnelliseksi.

rajat

Piirrä minulle rajat
ylös ja alas
kylkieni kohtiin
että tietäisin
mistä minä alan
ja millainen on muotoni

Piirrä minulle rajat
vedä viiva siihen
missä saan seistä
puolustaen itseäni
estää muita kävelemästä lävitseni

Piirrä minulle rajat
pelkään niin että katoan
piirrä paksuin vedoin
että tiedän:
olen näkyvissä


tuon runon on joku lukenutkin. yhä vain totta minun elämässäni, enkä onnistu jättämään asiaa eiliseen. mitä selvemmin olen ymmärtänyt oman rajattomuuteni, sitä kipeämmin olen alkanut kaivata niitä, rajojani, jotka jäivät matkalle. en muista minne.

väsynyt hoitaja

huh. mitä useamman päivän elämästäni vietän työharjoitteluissa sairaalassa, sitä varmemmin tiedän haluavani tulevaisuudessa diakonissaksi. ei ole minun paikka sairaala, ainakaan näillä näkymin. mutta taivaan Isään luottaen kuljen uuteen päivään, välillä itkien surusta, toisinaan onneksi ilostakin.

lempeydestä ja uhrautumisesta

Luther on määritellyt lempeyden niin, että sen on luopumista omasta oikeudesta jotta sopu säilyisi. Raamatun Abram on lempeä veljenpoikaansa Lootia kohtaan, kun antoi tämän valita mihin suuntaan hän tahtoo lähteä heidän erotessa toisistaan.(1.moos 13:7-8). Lempeys on kuitenkin erilaista kuin pakonomainen uhrautuminen. Se, ettei uskalla puolustaa omia oikeuksiaan, tai että on ottanut itselleen uhrautujan roolin, kuitenkin tuntien kasvavaa katkeruutta sydämessään.

Lempeä ihminen iloitsee aidosti, kun hänen sydämessään kasvava lempeys saa puhjeta kukkaan hänen teoissaan ja arjessaan. Lempeä ihminen tuntee kyllä oikeutensa, ja osaa tarvittaessa vaatia niitä kovaäänisestikin. Mutta hän on oppinut myös toisenlaisen tien. Hänen asenteensa muita ihmisiä kohtaan on sopuisa, ja hän on ymmärtänyt saavansa sovusta joskus suuremman tyydytyksen kuin omista oikeuksista kiinni pitämisestä. Joskus hän luopuu oikeuksistaan myös lähimmäisensä takia, koska tietää, että tämä tarvitsee nyt ylitsevuotavaa lempeyttä.

Aidosti lempeää ihmistä ja uhrautujaa yhdistää usein samankaltainen lempeä hymy. Mutta uhrautujalle tämä hymy on vain opittu tapa, kulissi, joka suojaa häntä toisilta ihmisiltä. Hän ei halua paljastaa oikeita tunteitaan, jos itsekään enää edes huomioi niitä. Hän on niin tottunut olemaan kiltti, lempeä ja hymyilevä, että hänen syvimmät tunteensa ovat painuneet sydämen kauimmaiseen nurkkaan ja kasvattaneet suojaksensa kovan kuoren. Pahinta on, että uhrautuja saattaa näytellä rooliaan vuosia ymmärtämättä itsekään elävänsä valheellisessa todellisuudessa. Hän on saattanut omaksua roolinsa jo aivan pienenä, ja kasvaessaan kiinnittynyt yhä enemmän tähän uuteen identiteettiinsä.

mun runoi

pesen

ei se ei lähde mihinkään
vaikka minä pesen ja pesen ja pesen ja
aikaisin aamulla kun sinä vasta raotat luomiasi olen minä
jo pesemässä ja lähtiessäni huomaan
sen olevan silti
jäävän vaikka hankaan verille asti
ja minä tunnen nuo katseet ne huutavat
saastainen saastainen saastainen




tilapäisnainen

tänään pakkasin mun levyt ja alushousut
jätin sulle muistoksi ne missä on sininen pitsi
heitä sitten pois kun saat uudet
niin kuin mutkin





päiväkodissa

joskus on kiva leikkiä kotia niin kuin kuusivuotiaana päiväkodissa
minä olin liian tavallinen ollakseni äiti tai isä tai koira
olin aina pikkusisko joita isosiskot, jotka olis halunnut olla äitejä sai pukea ja määräillä ja jonka kanssa koiraksi pakotettu pikkupoika leikki pallolla
oikeasti likaisia astioita on vain paljon hankalampaa pestä kuin posliiniastioita mielikuvituskahvin jäljiltä
ja nousta aikaisin aamulla keittämään kaurapuuroa
ei se olekaan niin ihmeellistä
kukaan kuusivuotiaista ei ymmärtänyt Paulaa, joka sanoi ettei tahdo vauvoja eikä kahvi-astiastoa vaan tahtoo matkustaa maailman ympäri
nyt kun ollaan kaksikymmentäkahdeksan niin kaikki on sille kateellisia kun se lähettää kortin Meksikosta





myöhään illalla paukutti lumimyrsky kattoa
ja kolisutti ovea
mutta me emme avanneet.
aamulla se oli vienyt kissamme.




kommentteja runoista pyydän :)

vapaapäivä

Jääkaappi on liian kaukana
mä en jaksa ottaa yhtään askelta.
Puhelin soi, en siihen vastaa
tuijotan seinää ainoastaan

Mä en jaksa tehdä mitään
mä en jaksa tehdä mitään

Ulkona mua odottaa päivä harmaa
mut mä en mene sinne ja se on varmaa
Huono on olo ja omatunto,
nollassa taas on mun päivän kunto

Mä en jaksa tehdä mitään
mä en jaksa tehdä mitään

(Ninni Poijärvi)

i skogen

Olimme diakonissaopiskelijoiden retkellä keskellä ei-mitään. yhden yön, jonka minä pitkälti valvoin kuunnellen sateen ropinaa. eihän sitä osaa enää nukkua ilman toista puoliskoa. mutta hauskaa oli, ja talviturkki jäi sinne metsälampeen. kuten meidän kommuunijengin matkat yleensä, tämäkään ei sujunut aivan kommelluksitta. menomatkalla jouduimme kerran työntämään autoa, (minä:"mun piti peruuttaa tonne, mut mä peruutin sit tänne"), eksyimme sotilasalueen liepeille ja odottelimme tiellä melkein tunnin kun autossa oli jotain häikkää.no, se aika meni mukavasti virsiä laulellessa. autokin korjaantui, kiitos Jumalalle, ja pääsimme takkatulen ääreen viettämään leiri-elämää toisten kanssa.

just

pitäisikö olla huolestunut kun saa näin oudon tuloksen persoonallisuustestistä? 8)

16% - Ulospäinsuuntautuneisuus
Seurallinen, pitää juhlimisesta, keskustelee, kaipaa jännitystä, ottaa riskejä, toimii hetken mielijohteesta.
30% - Psykoottisuus
Piittaamattomuus muista ihmisistä, eristäytyminen, sopeutumattomuus, empatian puute, vihamielisyys, piittaamattomuus vaarasta, julmuus, epäinhimillisyys.
74% - Neuroottisuus
Ahdistunut, huolestunut, masentunut, mielialan vaihtelu, syyllisyyden tunteet ja alhainen itsetunto.
46% - Valheasteikko
Mittaa taipumusta antaa vastauksissaan itsestään todellista terveempi tai sosiaalisesti suotavampi kuva.

(http://www.xestia.net/testit/persoonallisuus.php)

perille

ihana ilta. olimme helsingin malmitalossa Ninni Poijärven ja Martha Scanlanin konsertissa. (http://www.ninnipoijarvi.com/)(http://www.marthascanlan.com/) Myöhästyimme vähän, mutta onneksi meidät johdatettiin pimeään saliin kiertoreittiä pitkin. oli vielä sopivasti paikkojakin jäljellä meille. Poijärven uuden levyn kappaleet olivat yhtä ihania kuin edellisenkin levyn, juuri sellaista musiikkia mikä on sydäntäni lähellä. Etenkin uudelta levyltä kappale "perille". Martha Scanlanin musiikkia en ollut aikaisemmin kuullut, mutta sekin osoittautui aika hyväksi musiikiksi. kyllä kannatti lähteä kuuntelemaan! kotimatkalla auto täyttyi tyttöjen laulusta ja hassuttelun lomassa Maj huudahti: "Kiitos Jumalalle näistä ihmisistä!" :)

nyt on olo väsynyt mutta onnellinen. Pötkykin on onnellinen kun tulin kotiin, se tässä kehrää sylissä ja nuolaisee välillä kättäni karhealla kielellään. maailman ihanin kissa!

minä ja toippa isona?

Rakkaudesta

tänään olimme kirkolla katsomassa kadotettu maailma elokuvien ekaa osaa. kyseiset elokuvat käsittelevät ihmiskunnan viimeisiä aikoja. "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika", kirjoitti Johannes aikoinaan (1.Joh 2:18). Englanninkielisessä käännöksessä puhutaan "viimeisestä tunnista". Ajatella, jos silloin, kun Uutta testamenttia on kirjoitettu, on ollut aikojen viimeinen tunti, nyt varmastikin on jo viimeisen tunnin viimeiset sekunnit käsillä!

Postilaatikkoon tipahtaneessa ilmaisjakelulehdessä mainostetaan erästä tv-ohjelmaa näin: "---- on supersuosittu lopunajan tietokilpailu". Mielenkiintoista?
Helsingin sanomien (3.5) sivulla mainostetaan: "korkein mestari Ching Hai, (Maailmankuulu humanitääri, taiteilija ja henkinen opettaja), Mestari, jos sinulla on viesti maailmalle, mikä se on?
-Että rakastan teitä hyvin paljon"
ihan kuin olisin joskus aikaisemminkin kuullut mestarista, joka rakastaa meitä hyvin paljon. Ainiin, Jeesus Nasaretilainen! Mutta hän ei mainostanut rakkauttaan hesarissa, vaan uhrautui kuolemaan ristillä puolestamme, kantaen harteillaan koko maailman synnit. Hän jätti meille viestin, ja se viesti on kirjoitettuna kirjaan, joka lojuu useimman suomalaisen kirjahyllyssä. jos haluat tietää mitä todellinen rakkaus on, lue se kirja, nimittäin Raamattu. mutta ole varovainen, koko elämäsi saattaa muuttua!

vapunpäivänä vietimme tyttöjen päivää. 4 kaunista tyttöä nauroi kilvan auringon kanssa.

vappu

opettajan maha ja vaimo

kasvisvartaat

aurinkoa, naurua, itkua, ystävyyttä, grillissä soijanakkeja. hassun näköisiä ystäviä. illemmalla teetä ja kynttilänvaloa, laulua, rukousta ja satun kitara.