Onnellinen olotila

...
Olen viimepäivinä iloinnut väsymyksestä! Siitä syystä,että tämä nykyinen väsymys,joka iskee tajuntaan, on lajia,joka lähtee nukkumalla pois.Kun tulee työharjottelusta rättipoikki ja kaikkensa antaneena, ja herää aamulla huomatakseen että nukkuminen auttoi, se on minulle uutta ja ihanaa! Ennen sekä jälkeen masennuksen tunsin vain väsyn ja uupumuksen,joka ei lähtenyt pois vaikka olisi nukkunut päiväkausia.Masennuksesta paranee,vaikka se kestää vuosia! Se on ihanaa ja Jumalan armoa :)
Tällä hetkellä olen työharkassa (ja ilokseni saan tehdä osan harkasta palkallisena työntekijänä) saattohoidossa. Sai valita mitä tahansa,ja minä valitsin sen. Ehkä kiinnostuksen kohteeni on omituinen,mutta työ on osoittautunut minulle sopivaksi, ja saan kokea onnistumisen ja osaamisen iloa. Saattohoitokoti ei ole läheskään niin surullinen paikka kuin voisi kuvitella.Kun ihminen on kovin sairas,lähteminen täältä on helpotus. Vielä viime vuonna minusta usein tuntui,etten ole opiskeluista huolimatta oppinut juurikaan mitään,mutta tänä syksynä epävarmuus on alkanut hälventyä ja olen löytänyt oman tapani työskennellä sairaanhoitajana.

Tämän kuun puolessavälissä tuli lisäksi kaksi vuotta täyteen avioliittoa miehen kanssa,jota rakastan. Mieheni toi vaaleanpunaisia ruusuja minulle :) Niin,ja paras ystäväni menee naimisiin ensi lauantaina, ja minä pääsen kaasoilemaan.

Aurinko paistaa siis ulkona ja sisällä!