kokonaisuudessaan runo menee näin:
Rakkautta kaipaa ihmislapsi
ja lämpöä osakseen.
Ilman rakkautta vajoaa syviin vesiin
ja hukkuu kaaokseen.
Ilman rakkautta ihminen luulee
että aina kiire on.
Ja se tahtoo piilottaa itsensä,
juosta kauemmas pakohon.
Missä rakkaus puuttuu,
siellä häpeä kasvaa.
Siellä ihminen muuttuu,
sotii itseään vastaan.
Kaivaa arvonsa maahan,
kääntää itselleen selän.
Vaan arvoa ilman ei ihmislaps’ elä.
(Runokissaan käytetty tusseja ja sairaalan lautasliina)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti