En ole ihan uinuksissa (ainakaan toistaiseksi) vaikka talviuni ei kyllä olisi pahitteeksi. hieman sumuinen olo on ollut jo useamman viikon, mutta jostain virtaa sen verran voimaa, että herätyskellon seinään paiskaamisen sijaan raahaudun joka aamu työharjoitteluun tai joinakin päivänä matkustan luennoille koulukaupunkiin. Ja harjoittelusta on ohi jo puolet (yhteensä se kestää kaksi pitkää kuukautta), jippii! Harjoittelupaikka on kylläkin mielenkiintoinen ja on mukavaa vihdoinkin päästä tutustumaan seurakuntatyöhön, mutta mutta..vois olla aika jo vähän lomaillakin. Pysyin lujana ja ilmoitin molempiin keikkapaikkoihin että aion lomailla joulunajan eli minua ei töissä näy. Syksy on ollut aikamoista puurtamista, täytyy välillä pysähtyäkin.Ensi lauantaina on odotettu muutto uuteen kotiin. Toivottavasti tämä tuleva olisi nyt sellainen, ettei taas vuoden kuluttua tarvitsisi pakkailla muuttolaatikoita. no, nuorena jaksaa juoksennella (tosin tuosta meidän papasta tulee ihan pian kolmekymppinen!)
